Ratkaisukristillistä sakramentalismia

Vapaakristillisissä herätysliikkeissä muistetaan aina välillä tuhahdella kirkollisempien piirien runsaalle sakramenttien eli armon välineiden kirjolle. Onko meillä kuitenkin itsellämme joitain piilosakramentteja, jotka ymmärretään samalla tavalla välttämättömiksi armon välittäjiksi, ja onko meillä siihen yhtään parempaa oikeutusta?

Esimerkiksi uskonratkaisu. Kuka voi sanoa, koska pelastava usko syntyy? Ratkaisukristillisissä piireissä lapsenuskossa kasvaneet kokevat monesti jääneensä jotain paitsi, kun eivät ole kokeneet selkeää valinnan hetkeä. He saattavat jopa epäillä uskonsa pelastavuutta, koska eivät koe koskaan erityisesti kääntyneensä entisistä, pahoista teistään. Millaista arvostuksen puutetta Jumalan armoa ja kristillistä kotikasvatusta kohtaan tämä osoittaakaan!