Antti Kylliäisellä oli ongelma, josta hän kirjoitti kirjan. Jos Jumala on kerran hyvä ja rakastava, niin miten Hän voi luoda helvetin, jossa sitten kiduttaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole mielin kielin? Kylliäisen ratkaisu ongelmaan oli, että Jumala on kyllä hyvä, mutta että helvettiä ei ole ja kaikki pääsevät taivaaseen.
Suoraan sanoen siihen olisi mukava uskoa. Ihmiset ovat pääosin sympaattisia ja uskon, että Jumala todella rakastaa jokaista. Vähän niinkuin Neil Gaimanin sarjakuvahahmo Death (kuoleman ruumiillistuma goottitytön hahmossa) totesi eräässä tarinassa: ketään, jonka tuntee läpikotaisin, ei voi olla rakastamatta. Jumalalla todella riittää myötätuntoa jokaista ihmistä ja hänen heikkouttaan kohtaan.
Mutta miten Jumala voi sitten kovettaa sydämensä niin, että grillaa tottelemattomat? Sen väittäminen tuntuu todella kylmältä, eikä ole lainkaan vaikea ymmärtää niitä, joilla on siksi suunnattomat antipatiat kristittyjä kohtaan.
Itse en ole löytänyt helvetille muuta perustelua kuin sen, että Jumala kunnioittaa valintaamme joko alistua Hänen valtakuntansa alamaisuuteen tai kapinoida sitä vastaan. Kun siirrymme iankaikkisuuteen, saamme joko liittyä Häneen ja nauttia kaikesta siitä hyvästä, mikä Hänessä on, tai joudumme täydellisesti eroon Jumalasta. Jos Jumala on kaiken hyvän, jäjestyksen ja tiedon lähde, niin mitä on iankaikkisuuden olotilassa ero hänestä? Jotain, missä ei ole mitään hyvää: kaoottista, vellovaa, ihmisen hyvinvoinnille vierasta ja vastakohtaista. Jotain, missä luonnonlaitkin on rikottu. Tulinen meri on varmasti osuva kuvaus siitä, tosin en usko sen olevan kovin konkreettisen.
Helvettiä ei luotu ihmistä varten, vaan langenneille enkeleille. Jumala ei pyyhi heitä olemattomiksi, vaan on valmistanut heille paikan, jossa he saavat, mitä halusivat: olotilan ilman Jumalaa. Sinne Jumala sallii sellaisen ihmisen mennä, joka ei tahdo pelata Jumalan säännöillä.
Mutta entä ihmiset, jotka eivät ole kapinamielisiä, jotka eivät tietoisesti hylkää Kristuksen uhria? Miten Jumalan oikeudenmukaisuus toteutuu heidän kohdallaan? En tiedä, mutta uskon sen toteutuvan.
perjantai 19. helmikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
:)
VastaaPoistaLuin jonkun itseäni viisaamman ajatuksena (olisikohan se ollut Pannenberg?...), että kysymys ei ole siitä, että Jumala olisi ikään kuin pelatakseen valmistanut kaksi määränpäätä ja sitten ihmiset vaan valikoituvat niistä jompaan kumpaan yhden tekemänsä "Jeesus-valinnan" perusteella vaan siitä, että Jumalasta yksinkertaisesti virtaa elämä ja jos ihminen katkaisee yhteyden tuohon elämään (tai meidän tapauksessamme kieltäytyy solmimasta katkennutta yhteyttä takaisin) käy hänelle samalla tavalla kuin itse oksan altaan katkaisselle miehelle. Seuraus on luonnollinen ja siitä on varoitettu. Helvetti on paikka ilman Jumalaa, kuten sanoitkin; sen enempää "grillausta" tai "kidutusta" ei tarvita. :(
Luulen, että jokainen länsimaisen hyvinvoinnin nautinnollisessa marginaalissa elävä, joka oman mukavuutensa keskellä antaa toisen puolen maapalloa koko ajan virua kadotusta muistuttavassa olotilassa, on kaiken inhimillisen oikeudentajun mukaan ansainnut sanktionsa. Tietysti kuulun itse tähän viiteryhmään. Onneksi on armo. :/
Haastavaa pohdintaa... Aiheeseen liittyy niin paljon virheellisiä tai väärin painottuneita mielikuvia. Hienoa kun joku ottaa asian esille sinun tavallasi julkisesti avoimesti ja rakentavasti.
Pahintahan näissä hommissa on se, että kovin paljon tietoa asioista ei ole tarjolla… kovin syvällä rintaäänellä ei kannata laukoa mitään. Niinkuin esimerkiksi tuo tulinen meri: joku sanoisi, että se on konkreettinen yksityiskohta. Toisaalta ei ole mitään syytä olettaa, ettei se voisi olla yhtä hyvin kuvaannollinen ilmaisu, ikäänkuin approksimaatio siitä, millainen paikan luonne on. Kuitenkin tuonpuoleisesta puhuttaessa puhutaan Jumalan ja enkelien luonnollisesta habitaatista, jossa jopa luonnonlait ja ulottuvuudet saattavat olla aivan erilaiset. Koita sitä sitten kuvailla meikäläisille, joilla on jalat tukevasti maassa.
VastaaPoistaJa sitten: mitä jos Jumalan oikeudenmukaisuus on yhtä vaikea käsittää kuin tuonpuoleisen fyysinen ja fysikaalinen luonne?
Joo-o. Kuten joku suomalainen silloinen julki-uskova (en muista tätäkään kuka; joku ei-nuori mies se oli) joskus kauan sitten telkussa sanoi kun hänen uskolleen vinoiltiin: "Jos minä voisin selittää ja ymmärtää Jumalan, ei Hän silloin olisi Jumala".
VastaaPoistaNäinhän se on.