Säieteoria ja kaiken luonne

Fysiikan yksi suuria edistysaskelia, joista suuri yleisö on vielä kohtuullisen tietämätön, on säieteoria. Itse asiassa se on joko suuri edistysaskel tai uskomaton floppi. Kumpaako se on, sitä emme vielä tiedä.

Kyseessä on teoreettisen fysiikan alueelle sijoittuva teorioiden koulukunta, joka yhdistää matemaattisesti klassisen einsteinlaisen gravitaation ja kvanttifysiikan – antaen siis lupauksen fyysikoiden Graalin maljasta, kaiken teoriasta. Se, mikä siinä on ollut kristittyjen tiedefanien mielestä mielenkiintoista, on se, että sen mukaan meidän havaitsemamme luonnonlait ja -vakiot itse asiassa määräytyvät havaintokykymme ulkopuolelle jäävässä todellisuudessa, toisissa ulottuvuuksissa.

Teorian kannalta hankalaa on se, että vaikka se on harrastajiensa mukaan äärimmäisen elegantti ja sitä myötä järkeenkäypä malli olevaisen luonteesta, se on niin monimutkainen, että sitä on vaikea selittää sellaiselle, jolla ei ole pitkällistä matemaattista yliopistokoulutusta. Se ei siis ole toistaiseksi redusoitavissa mihinkään niin näppärään kuin vaikka E=mc2. Toisekseen, koska se olettaa ulottuvuuksia, jotka ovat havaintopiirimme ulottumattomissa, sitä on aika törkeän vaikea todistaa kokeellisesti oikeaksi.

Minua se on inspiroinut siinä mielessä, että se on muistuttanut tiedon, ja erityisesti Jumalaa koskevan tiedon, luonteesta. Se, mitä Jumalasta opimme Raamatun kautta, on vain meidän todellisuuteemme näkyvää heijastusta: ihmisten käsityskyvyn tasolle riisuttua ja vajavaisesti tulkittua. Ei ole merkityksetön fraasi, että Jumalan tiet ovat tutkimattomat: me emme voi ymmärtää Häntä, ja siinä määrin, missä meillä on oikeita käsityksiä Hänestä, saamme kiittää yksin Häntä siitä, että on tehnyt sen meille mahdolliseksi.

Ennen kaikkea: meidän täytyy olla tietoisia siitä, että koska tahansa Hän voi osoittaa jonkun käsityksemme vääräksi. Hieno teologiamme voi flopata. Voimme saada henkilökohtaisen Job-kokemuksen.

Tässä ollaan tekemisissä JUMALAN kanssa, ei minkään ihmismielen luomuksen. Se vetää nöyräksi.